Työnseisauksen tavoitteena on rajata Kiasman tuesta pois asekaupasta ja konfliktialueille investoinnista tuleva rahoitus. Esimerkiksi Ukrainan sodan takia monet taidelaitokset ovat lakanneet ottamasta tukea Venäjän valtioon tai sen aseteollisuuten kytkeytyneiltä toimijoilta. Tavoitteenamme on soveltaa samaa periaatetta Israelin valtioon sen palestiinalaisiin kohdistuvan sorron takia.
Allekirjoittaneet ilmaisevat työnseisauksella haluttomuutensa toimia yhteistyössä Kiasman kanssa niin kauan kuin sen tukisäätiön hallituksessa istuu edustaja Zabludowicz Art Trustista, jonka pääoma on osin muodostunut miehitetyn Palestiinan alueella tapahtuvasta liiketoiminnasta ja Israelin valtion kanssa harjoitetusta asekaupoista.
Työnseisaus ei kohdistu yksityishenkilöön, hänen etniseen taustaansa, vakaumuksiinsa tai poliittisiin näkemyksiinsä, vaan siihen mistä Kiasmalle tuleva rahoitus on peräisin. Tarkempia eettisiä linjauksia tulisi niiden tarkastamisen jälkeen soveltaa kaikkiin Kiasman tuleviin tukijoihin.
Pyrkimyksenämme on lisätä eettistä vastuullisuutta inhimillisestä kärsimyksestä Palestiinan alueella ja muissa maailman konflikteissa sekä tukea elämää säilyttäviä, korjaavia toimenpiteitä taiteen kentällä ja yhteiskunnassa laajemminkin.
Työnseisauksen tavoitteena on yhteinen, syvempi ymmärrys taidelaitosten yhteiskuntavastuusta, korjaavista toimista esimerkiksi dekoloniaalisen työn näkökulmasta, sekä julkisin varoin tuotetun taiteen ja yksityisen rahoituksen suhteesta.
Rakenteilla tarkoitamme organisaatiomuotoa eli sitä millä käytännöillä ihmiset valitaan organisaatioihin ja osallistetaan niiden prosesseihin, sekä rahoituspohjaa ja sen kriteereitä.
On hienoa, että yksityiset tahot kuten Kiasman tukisäätiö ovat halukkaita tukemaan museota taloudellisesti. Kiasman tukisäätiö on hallinnollisesti eri organisaatio kuin Kiasma, mutta ne ovat luonnollisesti symbioottisessa suhteessa keskenään. Toivomme, että Kiasma ja tukisäätiö yhdessä loisivat tarkemman ohjeistuksen tukisäätiön hallituksen valintaperusteille, ja että Kansallisgalleria ja Kiasma tarkistaisivat yksityisen rahoituksen vastaanottamisen linjaukset. Selkeämmät linjaukset tuottavat turvaa kaikille osapuolille.
Tuemme Kiasman henkilökuntaa asian käsittelyssä. Kiasma on allekirjoittaneille tärkeä instituutio, eikä työnseisauksessa ole kysymys kritiikistä museota tai sen ohjelmistoa, henkilöstöä tai johtoa kohtaan.
Allekirjoittaneet ovat työnseisauksessa eli kieltäytyvät myymästä taidettaan tai työtään Kiasmalle työnseisauksen keston ajan. Korostamme, että taidelaitoksia ei olisi ilman taiteen tekijöiden työtä, ja siksi taiteen tekijöitä tulee kuulla. Jokainen mukana oleva voi itse määritellä miten työnseisausta soveltaa. Työnseisauksesta voi poistua koska tahansa vetämällä nimensä pois listasta.
Taloudelliset, periaatteelliset ja elämäntilanteelliset olosuhteet vaikuttavat ihmisten mahdollisuuteen olla mukana allekirjoittajana. Esiin nostettuja asioita voi kehittää monella tavalla ja monesta roolista käsin, eikä nimilistan perusteella tule tehdä johtopäätöksiä kenenkään kannasta. Ketään ei tulisi painostaa liittymään työnseisaukseen tai poistumaan siitä.
Työnseisaus ei ole boikotti. Museon yleisö voi halutessaan boikotoida sitä esimerkiksi olemalla käymättä sen näyttelyissä. Emme kutsu yleisöä tai taiteen tekijöitä boikotoimaan Kiasmaa.
Emme myöskään vaadi Kiasmaa boikotoimaan ketään, vaan valitsemaan yhteistyökumppaninsa. Zabludowicz Art Trust on vaikutusvaltainen toimija kansainvälisessä taidemaailmassa. Vaikka sen edustaja ei toimisi Kiasman tukisäätiössä, on sillä kaikki edellytykset jatkaa taiteen tukemista toisissa konteksteissa. Jokainen taiteilija voi silloin yksityishenkilönä päättää haluaako tehdä sen kanssa yhteistyötä.
Israelin valtion palestiinalaisiin kohdistama sorto on kärjistynyt siinä määrin, että ihmisoikeusjärjestöt kuten Amnesty International, Human Right Watch sekä Jerusalemista käsin toimiva ihmisoikeusjärjestö B’Tselem ovat määrittäneet sen raporteissan apartheid-hallinnoksi. Etelä-Afrikan edustajat ovat vaatineet apartheidin vastaisen komitean uudelleen käynnistämistä Yhdistyneissä kansakunnissa ja YK:n asiantuntijat ovat määrittäneet Israelin toimet apartheid-rikoksiksi. Uutisia tilanteesta esimerkiksi +972 Magazine sivuilta ja lisää liikesuhteisiin keskittyneitä resursseja “Who profits” tietokannasta.
BDS — Boycott, Divestment, Sanctions — on palestiinalaisten johtama vapautta, oikeutta ja tasa-arvoa ajava väkivallaton antirasistinen liike, jonka toiminta nojaa yksinkertaiseen periaatteeseen: palestiinalaisille kuuluvat samat ihmisoikeudet kuin kaikille muillekin. Liike pyrkii siihen, että Israelin valtion harjoittama kolonialismi ja palestiinalaisiin kohdistuvat sortotoimet tuomittaisiin kansainvälisesti.
Suomessa sortotoimia vastustavaa organisoitumista edistää 2021 lanseerattu Finland Against Apartheid -julkilausuma, joka kutsuu taiteilijoita, taide- ja kulttuurikentän toimijoita ja tutkijoita Israelin valtioon kohdistuvaan kulttuuriseen ja akateemiseen boikottiin. Julkilausuman on allekirjoittanut yli 420 taiteen ja kulttuurin alan toimijaa. Palestiinalaisten tueksi on organisoitunut myös BDS -liikeen määrittämiin tavoitteisiin tähtäävä No-Niin lehden julkilausuma, jonka 380 allekirjoittanutta haastavat kulttuuri ja taidelaitosten työntekijät osoittamaan tukea palestiinalaisille esittämällä väkivallatonta ja rauhanomaista kritiikkiä Israelin valtiota kohtaan kunnes sen toimet ovat linjassa kansainvälisen lain kanssa.
Kritiikkiä Suomen valtion harjoittamia asekauppoja kohtaan voi esittää verkoston kautta tai yksityishenkilönä muun muassa vaaleissa äänestämällä, poliitikoille lobbaamisellä, mielenosoituksilla tai kansalaisaloitteilla.
Kohdistamme kritiikkimme Zabludowicz Art Trustiin, koska on yleisessä tiedossa mistä sen varallisuus tulee.
Zabludowicz Art Trustin varallisuus on lähtöisin Tamares Groupilta, joka on harjoittanut liiketoimintaa Israelin armeijan kanssa. Tuotoilla on tehty taidehankintoja, perustettu näyttelytiloja ja kokoelmia. Chaim “Poju” Zabludowicz hallinnoi isänsä perustamaa Tamares Groupia, jonka varallisuus muodostui Suomen ja Israelin valtion välisen asekauppajärjestelyn kautta. Vaikka Tamares ryhtyi etääntymään asekaupasta 90-luvulla, se on ylläpitänyt kytköksiä Israelin valtion turvallisuuspalveluiden sekä armeijan toimiin.
Viimeinen kytkös aseiden sekä ammusten tuotannon ja Zabludowiczin väliltä oli, kun hän möi Pennsylvanian osavaltiossa Yhdysvalloissa toimivan kranaattiampumatarviketehtaan Pocal Industries vuonna 2013. Tehtaan nykyinen omistaja on norjalaistaustainen Nammo-ryhmä, jonka suomalainen Patria omistaa puoliksi Norjan kauppa-, teollisuus- ja kalastus ministeriön kanssa. Tieto löytyy Matti Mörttisen kirjasta “Shlomo Zabludowicz” (Into, 2021).
Vuodesta 2017 lähtien Tamares on tehnyt sijoituksia yhdysvaltalaisen ohjelmistoyrityksen Palantir Technologiesiin, jota Amnesty on syyttänyt ihmisoikeusrikkeistä. Syytösten perusteina ovat yrityksen kehittämät datalouhinta teknologiat, joita on käytetty esimerkiksi Yhdysvaltoihin pyrkivien turvapaikanhakijoiden seurannassa. Palantirin on arveltu olevan osallisena palestiinalaisten aktivistien profiloinnissa.
Tamares luopui vuonna 2019 osuudesta Knafaim Holdings Ltdstä, joka tarjosi Israelin ilmavoimille huoltopalveluita. Tamaresilla on ollut kiinteistösijoituksia Israelin laittomalla Ma’ale Adumimin siirtokunta-alueella. Vaikka yhtiö on ilmoittanut luopuneensa liiketoiminnasta laittomissa siirtokunnissa on Tamares Telecom ilmoittanut kumppanuudesta Partner Communicationsin kanssa, jolla on hallinnassaan tietoliikenneinfrastruktuuria laittomilla siirtokunta-alueilla. Partner Communicationsia on syytetty siitä, että se hyötyy Länsirannan miehityksen edistämistä markkina-asemasta.
Poju Zabludowiczin 2002 perustama ja rahoittama Britain Israel Communications and Research Centre (BICOM) on systemaattisesti kiistänyt, että Israelin valtion palestiinalaisväestöön kohdistamat sortotoimet olisivat apartheid-rikoksia, ja hidastanut näin kansainvälisen yhteisön reagointia alueen pahenevaan ihmisoikeustilanteeseen. Vastineessaan Amnestyn helmikuun 2022 raporttiin BICOM esittää Amnestyn julkaisun ”kieroutuneeksi ja yksipuoliseksi” väittäen, että sen tavoite on sabotoida rauhanprosessia.
The Guardianin artikkeli vuodelta 2009 määrittää BICOMin erääksi Britannian vaikutusvaltaisimmaksi Israelin lobbausjärjestöksi. Vuonna 2019 uutisoitiin, että Zabludowicz on siirtymässä pois organisaation johdosta, mutta hän ei ole etääntynyt sen lausunnoista.
Vuonna 2014 käynnistynyt Boycott Divest Zabludowicz (BDZ) -kampanja on rinnakkainen laajemmalle Boycott Divestment Sanctions (BDS) -liikkeelle. Liike-elämän vaikuttaja Zabludowiczin nimeä kantaviin organisaatioihin kohdistuva, Iso-Britanniassa syntynyt BDZ kampanja on kerännyt taakseen 840 taide ja kulttuurialan kansainvälistä toimijaa. Joukkoon lukeutuu muun muassa Taidehistorioitsija Claire Bishop, Turner palkittu nykytaiteilija Lawrence Abu Hamdan sekä Forensic Architecture -ryhmän johtaja Eyal Weizman. Boikotin kohteina ovat Zabludowicz Art Trust, Daata Art sekä sekä taiteilijaresidenssit New Yorkissa ja Sarvisalossa. Jälkimmäiseen on myös sijoitettuna teoksia Zabludowicz Collection kokoelmasta. Boikotista on kirjoitettu taidemedioissa kuten Hyperallergic:issa (2021), Mute:ssa (2014) sekä Art Forumissa (2021).
Kiasma_strike on itsenäinen BDS ja BDZ -kampanjoista. Kuitenkin myös sen lähtökohtana on se, että palestiinalaisiin kohdistuva sorto ja miehitetyillä alueilla tai miehittäjän hyväksi tapahtuvaa liiketoimintaa tulee tuomita. Kiasma_strike pitää miehitetyn Palestiinan alueella ja Israelin valtion asevoimien kanssa tehdyistä liiketoimista tulevien varojen kanavoimista Kiasmalle epäeettisenä.
Taidepesu kytkeytyy pehmeään vaikuttamiseen eli yritykseen muuttaa vaivihkaisesti yhteiskunnallisia arvoja, mielikuvia tai esimerkiksi joidenkin sanojen merkityksiä. Taidepesu kuvaa myös tilannetta, jossa varallisuutensa arvelluttavista lähteistä rakentanut liike-elämän vaikuttaja tai yritys pyrkii puhdistamaan maineensa, esimerkiksi lahjoittamalla taideteoksia julkisten museoiden kokoelmiin.
Voima -lehdessä 7.10.2022 julkaistu avoin kirje johti taiteilijoiden organisoitumiseen ja työnseisauksen valmisteluihin.
Työnseisauksen edustajat tapasivat Kiasman johtajan ja tukisäätiön puheenjohtajan kanssa 7.11.2022. Kokouksessa esiteltiin tukisäätiötä koskevat vaatimukset. Tapaamisen jälkeen Kiasma ehdotti työnseisausta suunnitteleville taiteilijoille tapaamista Poju Zabludowiczin kanssa. Vaatimuksen taakse tuolloin kerääntynyt noin kolmenkymmenen taiteilijan ryhmä koki tärkeäksi, että asia käsitellään julkisesti. Asiassa ei ole kyse henkilökohtaisista mielipide-eroista. Ryhmän vastauksessa Kiasmalle todettiin:
Näkemyksemme Poju Zabludowiczin roolin ongelmallisuudesta on perusteltu avoimessa kirjeessämme. Mikäli tekstimme perustuu vääriin tietoihin, ne voidaan korjata julkisella vastineella. Vaatimuksemme on osoitettu Kiasmalle ja se kohdistuu Kiasman linjauksiin museon yhteistyökumppaneista ja vastaanotetun taloudellisen tuen ehdoista. Tästä syystä emme näe tapaamista Poju Zabludowiczin kanssa mielekkäänä. (-) Neuvottelukumppanimme tässä asiassa on nykytaiteen museo Kiasma.
Taiteilijoiden näkökulmasta tilanteen taustalla oleva laajempi ongelma on museon rahoituksen läpinäkyvyyden turvaavien eettisten linjausten puuttuminen. Ilman näitä museon vieraat ja taiteilijat eivät tiedä mihin yhteyteen taiteilijoiden työ asettuu. Vältymme vastaavilta tilanteilta, kun museo sitoutuu luomaan eettisen ohjeistuksen, joka rajaa keneltä ja millä ehdoilla museo vastaanottaa yksityistä tukea.
Annamme museolle työrauhan ennen säätiön tulevaa vuosikokousta. On kaikkien edun mukaista, että tilanne ratkeaa ilman tarpeetonta julkisuutta. Ymmärrämme, että tilanne on Kiasman johdolle vaikea ja haluamme osoittaa tukemme sen ratkaisemiseksi. Tavoitteenamme on entistä parempien yhteistyön olosuhteiden synnyttäminen taidekentän ja museon välille. Jos Kiasma ei kuitenkaan sitoudu näihin muutoksiiin, joudumme toteamaan että yhteistyö ei ole enää näissä olosuhteissa meille mahdollista, ja aloitamme työnseisauksen. Toivomme, että neuvottelukanava pysyy avoimena ja että viestimme vastaanotetaan rakentavassa hengessä.
Museolla ja sen yhteistyökumppaneilla oli kuukausi aikaa julkisesti kommentoida asiaa, korjata julkisiin lähteisiin perustuvat väitteemme, tai tehdä uusi aloite neuvotteluille. Koska näin ei tapahtunut niin työnseisaus aloitettiin 1.12.2022. Osoitamme yhä täyden tukemme Kiasmalle ja toivomme, että keskustelu jatkuu rakentavana.
Vaikean asian vakavasti ottamiseen on tarvittu näin kova paine. On hyvä asia, että keskustelu on nyt käynnissä. Aloite on synnyttänyt aktiivisen keskustelun taiteen rahoituksesta, lisännyt tietoisuutta Palestiinan tilanteesta ja haastanut ajattelemaan taidelaitosten yhteiskuntavastuuta. Toivomme, että se jatkuu organisaatioiden sisällä, kansallisgallerian johdossa, sekä keskustelutilaisuuksissa. Tavoitteena on yhteinen, syvempi ymmärrys taidelaitosten yhteiskuntavastuusta, korjaavista toimista esimerkiksi dekoloniaalisen työn näkökulmasta, sekä julkisin varoin tuotetun taiteen ja yksityisen rahoituksen suhteesta.
Työnseisaus on antirasistinen ja vastustaa antisemitismiä sekä islamofobiaa sen kaikissa muodoissa. Emme suvaitse minkäänlaista henkilöön, etnisyyteen tai uskomuksiin käyvää puhetta työnseisauksen nimissä. Pyrimme edistämään ihmisoikeuksien toteutumista kaikille ihmisille tasavertaisesti.
Lisää näkökulmia ja resursseja antisemitismin vastaiseen, Palestiinan ihmisoikeuksia tukevaan työhön:
Kiasma_strike on saanut runsaasti huomiota mediassa. Tässä linkkejä tärkeimpiin julkaisuihin.
The Kiasma_strike can be contacted at kiasmastrike@proton.me or +358 40 836 1188
Työnseisaukseen saa yhteyden osoitteessa kiasmastrike@proton.me tai +358 40 836 1188