Työnseisaus penää yhteiskuntavastuuta ja pyrkii vaikuttamaan julkisoikeudellisten laitosten rahoituksen rakenteisiin. Työnseisauksessa on tällä hetkellä 221 taidetyöläistä sekä neljä taidealan organisaatiota.

Lehdistötiedote

14.2.2023

Kiasma käärii hihat työnseisauksen vaatimusten ratkaisemiseksi 

Taidetyöläisten tavoite luoda taide- ja kulttuurikentälle eettisiä pelisääntöjä, jotka ohjaavat läpinäkyvästi yksityistä rahoitusta ja kiinnittävät huomiota sen alkuperään, on tunnistettu. Kiasma-teatterissa keskiviikkona 15.2. järjestettävässä seminaarissa kuullaan puheenvuoroja valtion taidemuseon rahoituksen pelisääntöjen tarkentamiseksi. Seminaari käynnistää koko kevään jatkuvan prosessin, jonka aikana Kansallisgalleria toivottavasti kehittää sosiaalisesti ja yhteiskunnallisesti niin vastuulliset rahoitussäännöt, että työnseisaus voidaan päättää.  

Kiasman joulukuun puolessavälissä julkituoma tavoite käydä laajempaa keskustelua taiteen rahoituksesta ja sen eettisistä säännöistä syntyi Kiasma_striken sekä Kiasman ja Kansallisgallerian edelleen jatkuvien neuvotteluiden tuloksena. 

Keskiviikkona 15.2. järjestettävä Muuttuva maailma ja taiteen rahoituksen etiikka -seminaari on ensimmäinen julkinen osa prosessia, jonka aikana julkisten taidelaitosten varainhankinnan eettisen ohjeistuksen tarvetta tarkastellaan julkisesti. Tapahtumassa kuullaan muun muassa Kansallisgallerian edustajia, taiteen rahoitukseen ja etiikkaan perehtyneiden asiantuntijoita sekä Kiasman tukisäätiön sekä työnseisaukseen osallistuvien taiteilijoiden puheenvuoroja. 

Työnseisauksessa oleva kuraattori Giovanna Esposito Yussif on mukana seminaarissa.

“Kansallisgallerian sekä muiden julkisin varoin rahoitettujen taideinstituutioiden ei tule vastaanottaa taloudellista tukea tai lahjoituksia, jotka juontuvat aseellisista konflikteista tai sijoituksista, jotka linkittyvät ihmisoikeus- tai ympäristörikoksiin. Taidekenttää ohjaavia, julkisesti määriteltyjä ja läpinäkyviä eettisiä standardeja tarvitaan demokratian turvaamiseksi,” Esposito Yussif sanoo. “Taidekenttä seuraa tätä prosessia ja odottaa sen johtavan muutoksiin siinä, miten suomalaiset taideinstituutiot toteuttavat vastuitaan.” 

Seminaarin lisäksi maaliskuussa järjestetään työpaja, jossa käsitellään rahoitussääntöjen käytänteitä. Työnseisauksen näkökulmasta tämän kevään tilaisuudet mahdollistavat sen, että kaikki voivat osallistua arvokeskusteluun ja tukea ja täydentää muutosprosessia. 

“Solidaarisuuden tuntemukset ovat ainoastaan vahvistuneet viimeisen kahden kuukauden aikana ja taiteen kenttä on ottanut rahoitukset eettiset reunaehdot pohdintaan. Nyt on siirryttävä sanoista tekoihin,” kertoo työnseisauksen osallistujalistaa ylläpitävä kuvataiteilija Eero Yli-Vakkuri. “Työnseisaus jatkuu, kunnes hyväksyttävät säännöt on saatu aikaiseksi”.

Työnseisaus penää yhteiskuntavastuuta ja pyrkii vaikuttamaan julkisoikeudellisten laitosten rahoituksen rakenteisiin. Työnseisauksessa on tällä hetkellä 221 taidetyöläistä sekä neljä taidealan organisaatiota. 

Vaatimusten laukaisijana on Palestiinan paheneva ihmisoikeustilanne 

Palestiinan ihmisoikeustilanne on entisestään pahentunut pääministeri Benjamin Netanjahun uuden, äärioikestoa edustavan hallituskauden aikana. Kymmenet tuhannet israelilaiset ovat osoittaneet Israelissa mieltään demokratian heikentymistä vastaan. 

Vuoden 2023 alusta alkaen jo 42 palestiinalaista on saanut surmansa. Netanjahun hallitus on julistanut laajentavansa laittomia siirtokuntia, tuhoavansa palestiinalaisiksi terroristeiksi nimeämiensä henkilöiden perheiden koteja, sekä peruttavansa terroristiepältyjen kansalaisuuksia. Israelin armeijan suorittamissa rynnäköissa pakolaisleireille on kuollut kymmeniä siviilejä. 

“Palestiinalaisia ammutaan kaduille, koteihinsa ja tarkastuspisteille Länsirannalla. Gazassa asuvat ovat ansassa laittoman saarron vuoksi. Tilanne on sietämätön”, sanoo Amnesty Internationalin pääsihteeri Angés Callamard. “Israelin hallitus pyrkii kaikin tavoin mustamaalaamaan ja hiljentämään maan politiikkaa arvostelevia tahoja ja muut maat suostuvat tähän. Ennen kuin apartheid hajotetaan, siviilien suojelu ei onnistu. Niin palestiinalaiset kuin israelilaiset perheet joutuvat kärsimään, eivätkä saa oikeutta”.

Pääministeri Benjamin Netanjahu on hallinnut Israelissa vuodesta 1996 lähtien eri hallituskokoonpanoissa. Kiasman pitkäaikaisen tukijan Chaim “Poju” Zabludowiczin omaisuus juontuu Israelin valtion kanssa tehdystä asevarustelusta. Zabludowiczin 2001 perustama ja rahoittama Britain Israel Communications and Research Centre (BICOM) on systemaattisesti kiistänyt, että Israelin valtion palestiinalaisväestöön kohdistamat sortotoimet olisivat apartheid-rikoksia, ja hidastanut näin kansainvälisen yhteisön reagointia alueen pahenevaan ihmisoikeustilanteeseen. 

Työnseisaukseen osallistuvat katsovat, että mikään yritystoimija, joka on näin tiiviisti investoinut ihmisoikeuksia räikeästi rikkovaan valtioon ei ole sovelias tukija Kansallisgallerialle. Työnseisaus vaatii instituutiota tarkistamaan yksityisen rahoituksen pelisääntöjään niin, että museoiden rahoitus pysyy eettisesti kestävällä pohjalla. 

Tukisäätiön ja työnseisauksen edustaja samassa pöydässä Kiasman kanssa

Kaksiosainen Muuttuva maailma ja taiteen rahoituksen etiikka -seminaari järjestetään Kiasma-teatterissa keskiviikkona 15.2.2023 klo 13.00–16.15. Alla seminaarin ohjelma. 

• Tervetuliaissanat / Museonjohtaja Leevi Haapala, Nykytaiteen museo Kiasma
• Kansallisgallerian rahoituspohja ja periaatteet suhteessa museokenttään / Pääjohtaja Kimmo Levä, Kansallisgalleria
• Kiasma_striken puheenvuoro / Kuvataiteilija Terike Haapoja ja kuraattori, Kiasma_strike Advisory Groupin puheenjohtaja Giovanna Esposito Yussif
• Miten säätiöt toimivat eettisesti ja mikä hallituksen rooli on? / Toimitusjohtaja Liisa Suvikumpu, Säätiöt ja rahastot ry
• Yksityisen taiderahoittajan ja rahoituksen saajan vastuullisuus / Tiede- ja taiderahoituksen johtaja Kalle Korhonen, Koneen säätiö
• Eettiset haasteet organisaatioissa / Toiminnanjohtaja Rita Paqvalen, Kulttuuria kaikille -palvelu
• Tapausesimerkki rahoitussäännöistä / Toimitusjohtaja Raija Koli, Frame Contemporary Art Finland

Esitelmien jälkeen paneelissa mukana keskustelemassa ovat Leevi Haapala (Museonjohtaja, Nykytaiteen museo Kiasma), Max Mickelsson (Hallituksen varapuheenjohtaja, Kiasman Tukisäätiö), Anna Talasniemi (Väitöskirjatutkija, Jyväskylän yliopisto), Annukka Vähäsöyrinki (Toiminnanjohtaja, Suomen Taiteilijaseura) sekä Eero Yli-Vakkuri (Performanssitaiteilija, Kiasma_strike). Moderaattorina toimii Anna Laine. 

Ilmoittautuminen tilaisuuteen: https://kiasma.fi/rahoituksenetiikka/