1.12.2022

Lehdistötiedote

1.12.2022

Taiteilijoiden työnseisaus vaatii Kiasmaa ottamaan ihmisoikeudet tosissaan

Joulukuun ensimmäisenä päivänä käynnistynyt Kiasma_strike on kampanja, jonka tavoitteena on saada aikaiseksi kestävämmät eettiset periaatteet valtiorahoitteisen museon toiminnalle. Kampanjassa mukana oleva kasvava joukko taiteilijoita kieltäytyy työskentelemästä Kiasman kanssa kunnes museo takaa ettei se vastaanota taloudellista tai muuta tukea toimijoilta, jotka kytkeytyvät asekauppaan tai muuhun epäselvään toimintaan konfliktialueilla.

Mittava joukko eturivin taiteilijoita kieltäytyy työskentelemästä Nykytaiteen museo Kiasman kanssa kunnes Zabludowicz Art Trustin edustaja luopuu hallituspaikasta Kiasman tukisäätiössä. Vaatimusten perustana on Chaim “Poju” Zabludowiczin rahoittamien organisaatioiden pitkään jatkunut tuki Israelin valtion Palestiinaa ja palestiinalaisia kohtaan harjoittamalle apartheid-politiikalle, ja Palestiinan miehitykseen kytkeytynyt liiketoiminta.

“En halua olla taiteilijana osallisena Palestiinan miehityksen ja palestiinalaisiin kohdistuvan sorron normalisointiin”, sanoo vuonna 2022 Suomea Venetsian Biennaalissa edustanut taiteilija Pilvi Takala.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International julkaisi helmikuussa 2022 selvityksen, jonka mukaan Israelin valtion ylläpitämä poliittinen järjestelmä täyttää apartheid-hallinnon tunnusmerkit.

Etelä-Afrikan edustajat ovat vaatineet apartheidin vastaisen komitean uudelleen käynnistämistä YK:ssa ja YK:n asiantuntijat ovat määrittäneet Israelin toimet apartheid-rikoksiksi.

Kansainvälinen taideyhteisö on noussut yhä voimakkaammin vastustamaan palestiinalaisiin kohdistuvaa sortoa ja sen normalisointia eri kulttuurilaitoksissa. Zabludowicz Art Trustiin on kohdistunut kansainvälinen boikotti jo vuodesta 2014. Boycott Divest Zabludowicz -kampanja on kerännyt taakseen 840 taide ja kulttuurialan kansainvälistä toimijaa. Joukkoon lukeutuu muun muassa taidehistorioitsija Claire Bishop sekä Forensic Architecture -ryhmän johtaja Eyal Weizman. Boikotin kohteina ovat Zabludowicz Art Trust, Daata Art sekä Zabludowiczin taiteilijaresidenssit New Yorkissa ja Sarvisalossa. Jälkimmäiseen on myös sijoitettuna teoksia Zabludowicz Collection kokoelmasta. Boikotista on kirjoitettu taidemedioissa kuten Hyperallergic:issa (2021), Mute:ssa (2014) sekä Art Forumissa (2021).

Suomalainen Kiasma_strike -kampanja sai alkunsa Terike Haapojan ja Eero Yli-Vakkurin haasteesta. Lokakuun alussa Voima-lehdessä julkaistussa avoimessa kirjeessä he esittivät vaatimuksen Zabludowiczin jäsenyyden purusta Kiasman tukisäätiössä. Kirjeen julkaisemisen jälkeen taidekenttä organisoitui vaatimuksen taakse. Kampanjan julkaisuhetkellä allekirjoituksia oli 42. Jatkuvasti kasvava allekirjoittaneiden lista on luettavissa kampanjan kotisivuilla.

Yllämainitut kampanjat ovat sitoutuneet antirasismiin ja sanoutuvat irti kaikenlaisesta antisemitismistä. Kampanjan kohteena eivät ole henkilöt tai heidän uskomuksensa vaan rakenteet joita eri toimijat ylläpitävät.

“Taiteilijoiden vaatimus ja sen perusteet on esitelty Kiasman johdolle sekä Kiasman tukisäätiön edustajille tuloksetta marraskuun alussa. Tilanteen tekee kivuliaaksi se, että Kiasma on toiminut Zabludowicz Art Trusting kanssa tiiviissä yhteistyössä vuodesta 2009 alkaen. Esimerkiksi kriitikko Otso Kantokorven jo vuosia sitten esittämistä terävistä havainnoista huolimatta Zabludowicz tai Zabludowicz Art Trustin edustajat eivät ole kommentoineet niihin kohdistunutta kritiikkiä laisinkaan. Myös Kiasma on vaiennut asiasta ja jatkanut yhteistyötä. Näin se on osaltaan normalisoinut Israelin valtion harjoittamaa politiikkaa. Tilanne on malliesimerkki taidepesusta”, kertoo kuvataiteilija Yli-Vakkuri.

Taidepesu kytkeytyy pehmeään vaikuttamiseen eli yritykseen muuttaa vaivihkaisesti yhteiskunnallisia arvoja, mielikuvia tai esimerkiksi joidenkin sanojen merkityksiä. Taidepesu kuvaa myös tilannetta, jossa varallisuutensa arvelluttavista lähteistä haalinut liike-elämän vaikuttaja tai yritys pyrkii puhdistamaan maineensa, esimerkiksi lahjoittamalla taideteoksia julkisten museoiden kokoelmiin.

“Kiasma on toistuvasti todennut että se ei vastaanota merkittäviä lahjoituksia tai sisällöllistä vaikuttamista Zabludowiczilta. Käytännössä kuitenkin Kiasma antaa institutionaalisen legitimoinnin lisäksi todennäköisesti kuratoriaalista, konservatorista ja loppupeleissä myös arvonmäärityksellistä tukea Zabludowicz Art Trustin taidekokoelmalle. Vaikka tässä ei ole mitään laitonta, niin nykypäivänä julkisin varoin toimivien taidelaitosten tulee ottaa huomioon entistä laajemmat eettiset periaatteet ja kasvavat ihmisoikeusvaatimukset,“ sanoo taiteilija Jenna Jauhiainen.

Taiteilijat pyrkivät vaikuttamaan taidelaitosten toiminnan eettiseen kestävyyteen

Työnseisaukseen on liittynyt kasvava joukko eturivin taiteilijoita, jotka vaativat julkisten taidelaitosten yksityistä tukea ohjaavien käytäntöjen tarkistamista. Taiteilijat pitävät kyseenalaisena että Nykytaiteen museo Kiasma vastaanottaa taloudellista tukea yksityiseltä toimijalta jonka liiketoiminta on kytkeytynyt asekauppaan ja epäselvään toimintaan konfliktialueilla. Joukko vaatii, ettei museo osallistu ihmishenkiä vaarantavan poliittisen toiminnan taidepesuun ja toimii jatkossa kestävästi yksityisen rahoituksen suhteen.

“Rajut ristiriidat taiteen rahoituksen ja sisältöjen välillä saavat osakseen yhä voimakkaampaa kritiikkiä, kuten esimerkiksi New Yorkin Whitney -museoon ja MoMa:n viime vuosina kohdistuneet kampanjat, tai pitkään jatkunut, lopulta menestyksekäs kampanja irtisanoa BP:n sponsoriyhteistyö Tate -museon kanssa. Ei riitä, että näyttelyiden sisällöissä puhutaan tasa-arvosta ja rauhasta: taidelaitosten tulisi nähdä yhteiskunnallinen korjaava työ olennaisena osana niiden toimintaa. Esimerkit osoittavat, että mikäli tahtoa löytyy voidaan asia ratkaista,” sanoo New Yorkissa taiteen professorina työskentelevä Haapoja.

Suomessa sortotoimia vastustavaa organisoitumista edistää 2021 lanseerattu Finland Against Apartheid -julkilausuma, joka kutsuu taiteilijoita, taide- ja kulttuurikentän toimijoita ja tutkijoita, Israelin valtioon kohdistuvaan kulttuuriseen ja akateemiseen boikottiin. Julkilausuman on allekirjoittanut yli 420 taiteen ja kulttuurin alan toimijaa. Työskentely on organisoitunut vastustamaan Suomen ja Israelin välisiä asekauppajärjestelyitä.

Suomen kansainvälisesti tunnetuin nykytaiteilija, tänä vuonna Ars Fennica -palkinnon voittanut Eija-Liisa Ahtila on mukana työnseisauksessa koska “museon rooli eettisenä toimijana ja museoiden eettisten ohjeiden merkitys on korostunut kansainvälisessä taidekentässä viime vuosina. Tämä koskettaa nyt Kiasmaa sen tukisäätiön jäsenen kautta. Mielestäni on oleellista selvittää, onko Zabludowitcz'n yritysten toiminta ristiriidassa Kiasman eettisen linjan kanssa. On oleellista että Kiasman yhteistyökumppanit, nykytaiteilijat ottavat kantaa tilanteeseen nykytaiteen museon eettisen linjan puolesta.”

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International julkaisi helmikuussa 2022 selvityksen, jonka mukaan Israelin valtion ylläpitämä poliittinen järjestelmä täyttää apartheid-hallinnon tunnusmerkit.

Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä.