8.12.2022

Lehdistötiedote

8.12.2022

Viikon kestänyt taidetyöläisten työnseisaus laajenee ja syventää keskustelua sosiaalisesta vastuullisuudesta

Torstaina 1.12.2022 alkanut työnseisaus Kiasma_strike sai valtavasti mediahuomiota ensimmäisen viikkonsa aikana. Lyhyessä ajassa käynnistyi laaja keskustelu valtiollisen taidemuseon vastaanottaman yksityisen rahoituksen alkuperästä ja Palestiinan ihmisoikeuskysymyksistä. Työnseisaus peräänkuuluttaa kaikkien ihmisten tasavertaisia ihmisoikeuksia tehden aktiivista antirasistista työtä.

Taidetyöläisten työnseisaus on herättänyt Suomen mittakaavassa ainutlaatuisen keskustelun valtiollisten taide-instituutioiden rahoituksen eettisyydestä sekä nostanut Palestiinan ihmisoikeustilanteen laajamittaisen huomion kohteeksi. Lähes 200 työnseisaukseen osallistuvaa taiteilijaa jakaa huolen Israelin harjoittamasta apartheid-politiikasta sekä Kansallisgallerian roolista asian käsittelyssä maailman näyttämöllä.

Työnseisauksen purkamisen edellytyksenä on, että valtiolliselle nykytaiteen museo Kiasmalle luodaan eettinen ohjeistus, joka takaa ettei se vastaanota rahoitusta tahoilta jotka ovat osallisina esimerkiksi konfliktialueille suuntautuvassa liiketoiminnassa tai asekaupassa. Kiasman toimintaa sääntelevällä Kansallisgallerialla ei tällä hetkellä ole selkeitä sääntöjä sille, millaisilla periaatteilla sen alaisuudessa olevat organisaatiot vastaanottavat yksityistä taloudellista tukea.

“Olemme ymmärtäneet työnseisauksen herättäneen huolta siitä, että Israelin valtion Palestiina-politiikkaan kohdistamaamme kritiikkiin liittyisi juutalaisvastaisuutta. Haluamme tehdä hyvin selväksi, että vastustamme kaikkea antisemitismiä ja rasismia”, sanoo taiteilija Jenna Jauhiainen.

Työnseisaus ei aloittanut keskustelua Kiasman tukisäätiön yksittäisen jäsenen sidoksista asekauppaan sekä liiketoimintaan Israelin laittomissa siirtokunnissa, vaan nosti esiin jo vuosia kansainvälisesti tiedossa olleen kytköksen Zabludowicz Art Trustin edustaman pääoman ja Palestiinan ihmisoikeustilanteen välillä.

”Julkisten taidelaitosten täytyy olla selvillä rahoittajiensa taustoista ja olla valmiita avaamaan niitä myös yleisölle päin. Aina se ei välttämättä ole ihan yksinkertaista, erilaisista monimutkaisista kytköksistä johtuen. Tähän auttaa selkeät eettiset pelisäännöt, läpinäkyvyys ja keskustelu,” sanoo kuvataiteilija Otto Karvonen.

Yksi sosiaalisessa mediassa usein toistunut kysymys on ollut kampanjan ajoitus. Miksi nyt, ovat monet kysyneet.

“Kiasman taustalla olevia toimijoita on otollinen aika miettiä uudelleen juuri nyt, sillä kansallisten taidelaitosten rahoitus muuttui tämän vuoden elokuussa lakisääteiseksi entisen harkinnanvaraisen valtionavustuksen sijaan. Suurempi läpinäkyvyys Kiasman taustalla olevien toimijoista takaisi, että museokävijät sekä museoissa teoksiaan esittelevät taiteilijat voisivat paremmin arvioida minkälaisiin laajempiin yhteiskunnallisiin yhteyksiin Kiasmassa esillä oleva taide kytkeytyy," sanoo taiteilija Nestori Syrjälä.

Kiasma_strike on vastannut yleisimpiin työnseisauksen herättämiin kysymyksiin kotisivuilleen lisätyssä FAQ -osiossa.

Kiasma_strike on työnseisaus, ei boikotti

Kansallisgalleriaan kuuluvan Kiasman lakisääteiseen rooliin kuuluu kartuttaa kokoelmaa. Taiteilijoiden työnseisaukseen osallistuvien toimesta Kiasman tukisäätiön hallituksessa vaikuttavan Zabludowicz Art Trustin varallisuuden arvioitu olevan seurausta konfliktialueilla tapahtuvasta liiketoiminnasta ja asekaupasta.

“Kiasman ja Kansallisgallerian tulee toimia asian ratkaisemiseksi. Näin ollen kyse ei ole boikotista vaan täysin oikeutetusta vaatimuksesta tarkastella realistisesti sitä varallisuutta, jonka avulla Kansallisgallerian Kiasman kokoelmaa kartutetaan. Ennen yhteistyön jatkumista on yhteisten pelisääntöjen oltava selkeät,” sanoo Jauhiainen.

Israelin valtion palestiinalaisiin kohdistamat sortotoimet ovat pahentuneet viime vuosina. Amnesty International, Human Right Watch sekä Jerusalemista käsin toimiva ihmisoikeusjärjestö B’Tselem ovat määrittäneet sen raporteissan apartheid-hallinnoksi. Israelin miehityspolitiikkaa tukevat kannanotot uskalletaan haastaa yhä näkyvämmin ja Israelin valtion toimien laittomuuksiin kohdistetaan rohkeaa kritiikkiä. Kansainvälisen painostuksen alla useat yritykset ovat luopuneet toiminnastaan siirtokunnissa. Palestiinan ihmisoikeuskriisi on kehittynyt usean vuosikymmenen saatossa ja siksi yritysmaailman osallisuutta siihen tulee tarkastella pidemmän aikavälin näkökulmasta.

"Taiteen taustalla olevan rahoituksen tulisi noudattaa eettisen ja vastuullisen sijoittamisen periaatteita. Näiden periaatteiden mukaisesti epäeettisiä sijoituskohteita ovat muun muassa ase-, päihde- ja

uhkapeliteollisuus. Kärsimyksen, addiktioiden ja kuoleman tuottaminen voivat olla täysin laillisia sijoituskohteita, mutta näillä keinoilla rikastuneet henkilöt Kiasman taustalla rapauttavat uskottavuutta kaikilta niiltä hyviltä ja tärkeiltä asioilta joita ihmiset taiteen ääreltä etsivät. Kiasma on nykytaiteen keskeisin toimija Suomessa ja siksi sen taustalla toimivilta tahoilta pitää voida vaatia eettisesti erityisen korkeatasoista ja sosiaalisesti kestävää toimintaa,” sanoo Syrjälä.

Zabludowicz Art Trustin taustalla oleva pääoma on syntynyt merkittävissä määrin Suomen ja Israelin välisistä asekauppajärjestelyistä ja on ollut vuosien saatossa kytkeytynyt eri tavoin investointeihin laittomilla siirtokunta alueilla.

Tällä hetkellä Tamares -yritysryppääseen kuuluva Tamares Telecom-yhtiö on yhteistyössä israelilaisen Partner Communications -teleoperaattorin kanssa, jonka hallintaan kuuluu laittomille siirtokunta-alueille

rakennettua tietoliikenneinfrastruktuuria. Partner Communicationsia on syytetty siitä, että se hyötyy Länsirannan miehityksen edistämistä markkina-asemasta. Zabludowicz Trust on myös merkittävä sijoittaja tiedonlouhintayhtiö Palantirissa, jota Amnesty on kritisoinut välinpitämättömästä suhtautumisesta ihmisoikeuksiin. Yrityksen teknologioita epäillään hyödynnettävän palestiinalaisten aktivistien profiloinnissa.

“Ongelmallisista investoinneista on kirjoitettu suomessa vuosien saatossa. Mahdollisesti juuri tämän kritiikin ansiosta Tamares on myynyt omistuksensa Israelin ilmavoimille huoltopalveluita tarjoavasta Knafaim Holdings Ltdstä vuonna 2019,” kertoo työnseisauksen osallistujalistaa ylläpitävä taiteilija Eero Yli-Vakkuri.

Britain Israel Communications and Research Centre (BICOM) on perustamisestaan saakka systemaattisesti kiistänyt, että Israelin valtion palestiinalaisväestöön kohdistamat sortotoimet olisivat missään määrin apartheid-rikoksia, ja hidastanut näin kansainvälisen yhteisön reagointia alueen pahenevaan ihmisoikeustilanteeseen. Organisaatio on jo 2014 pyrkinyt mustamaalaamaan ihmisoikeusjärjestöjen Israelin valtion toimiin osoittamaa kritiikkiä ja kuvailee vuoden 2022 Amnestyn ihmisoikeusraporttia “kieroutuneeksi ja yksipuoliseksi”.

BICOMin perustaja ja päärahoittaja, Tamares Groupin CEO Poju Zabludowicz siirtyi lehtitietojen mukaan pois organisaation johdosta vasta 2019, toisin kuin esimerkiksi Helsingin Sanomien artikkeli antaa ymmärtää.

Työnseisauksen tavoitteena on, että samoja sosiaalisen vastuun kriteereitä tulisi soveltaa kaikkiin julkisten taidelaitosten rahoittajiin. Kansanedustaja Ben Zyskowicz on Helsingin Sanomien haastattelussa kysynyt, pitäisikö kaikkien muidenkin taustat yhtä lailla tutkia.

"Tarkempi tarkastelu olisi tarpeellista vähintäänkin silloin, kun on perusteltu syy epäillä että rahoittaja on mukana yhteiskunnallisesti kiistanalaisessa toiminnassa. Ongelmat olisivat kuitenkin ennaltaehkäistävissä selkeillä linjauksilla," sanoo Yli-Vakkuri.

Kahden valtion ratkaisu on sanahelinää – tarvitaan ihmisoikeuksia

Tampereen yliopistossa väitöskirjatutkimusta tekevä, Gazasta kotoisin oleva tutkija ja Saksassa toimivan Palestine Speaks -verkoston perustaja Majed Abusalama on sitä mieltä, ettei Palestiinan ja Israelin tilanteessa voida puhua yhdestä valtiosta, kahdesta valtiosta tai kymmenestä valtiosta.

“Siihen kysymykseen voidaan mennä vasta, kun Israelin harjoittama kolonialismi ja apartheid on lopetettu. Tämän työnseisauksen tarkoituksena on laittaa vastuuseen kaikki tahot, jotka ovat osallistuneet ihmisyyden vastaisiin rikoksiin tai sotarikoksiin. Tässä mielessä Zabludowicz Art Trustiin kohdistuva kritiikki on oikeutettua. Taiteilijat kieltäytyvät työskentelemästä instituution kanssa, joka rakentaa varallisuuttaan muiden kärsimyksestä,” sanoo Abusalama.

Kiasma_strike kritisoi asekaupasta ja konfliktialueelle investoinnista tulevaa yksityistä rahoitusta julkiselle taidelaitokselle. Sen kohteena eivät ole yksityishenkilön näkemykset tai identiteetti, eikä se esitä väitteitä Israelin olemassaolosta tai alueen poliittisista ratkaisuista. Työnseisaus on julkisesti sitoutunut rasismin, antisemitismin ja islamofobian vastaiseen työhön, eikä sen viestiä saa käyttää yhteenkään ryhmään tai henkilöön kohdistuvaan vihapuheeseen.

“Työnseisauksessa olevat taiteilijat toimivat solidaarisuudesta sortoa vastaan ja ihmisoikeuksien puolesta, ja vaativat oikeutta osoittaa mieltä palestiinalaisten puolesta. Israelin valtion kritisoiminen sen vuosikymmeniä jatkuneesta miehityksestä ja ihmisoikeusrikkomuksista palestiinalaisia kohtaan ei ole missään määrin antisemitististä. Kiitän taiteiliijoita heidän periaatteellisesta antirasistisesta työstään” kirjoittaa suomessa juuri vieraillut ihmisoikeusjärjestö Jewish Voice for Peace -organisaation hallituksen jäsen Estee Chandler.

Jewish Voice for Peace toteaa sivuillaan, että Amnestyn vuoden 2022 raportti "tarjoaa elintärkeän todisteen Israelin palestiinalaisiin kohdistaman sorron institutionalisoidusta luonteesta ja siitä, kuinka Israelin lait ja politiikat on suunniteltu erityisesti riistämään palestiinalaisilta heidän oikeutensa. Tämä tarkoittaa sitä, että Israelin valtio on kiistatta apartheid-hallinto."

Työnseisaukseen osallistujille ollaan jaettu aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja viritteillä on myös keskustelutilaisuuksia sekä opintopiirejä joissa ajatusta sosiaalisesta vastuullisuudesta ja virheiden korjaamisesta aloitteellisella otteella pohditaan edelleen. Kiasma_strike uskoo, että Kansallisgalleria ottaa asian vakavasti, ja että rakentava keskustelu aiheen ympärillä syntyy.

“Tarvitaan pitkäjänteisempiä korjaavia toimia, jotka tulisi suunnitella aktiivisessa yhteistyössä palestiinalaisyhteisön kanssa. Vain sortotoimien kohteena olevat voivat määritellä koska on tehty tarpeeksi.” Työnseisauksen osallistuva Syrjälä korostaa. “Samaan aikaan myös taidelaitosten tulisi pohtia, millä tavalla korjaava työ tulisi osaksi niiden toimintaa.”

Työnseisaus on julkisesti sitoutunut rasismin, antisemitismin ja islamofobian vastaiseen työhön, eikä sen viestiä saa käyttää yhteenkään ryhmään tai henkilöön kohdistuvaan vihapuheeseen.

Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä.